Auer Dult

Vierailimme tänään Auer Dult -nimisillä markkinoilla kotimme lähellä. Tämä tapahtuma järjestetään kolme kertaa vuodessa ja se on hauska sekoitus markkinoita, huvipuistoa ja kirppistä. Paikalla on saksalaiseen tapaan runsaasti kojuja, joista saa ostaa perinteisiä huvipuiston herkkuja, kuten hattaraa ja erilaisia karkkeja sekä sokeroituja pähkinöitä. Lisäksi paikalla on monia laitteita, joilla lapset saavat päänsä pyörälle. Tämän lisäksi Auer Dult on tunnettu siihen kiinteästi kuuluvista käytetyn tavaran kauppiaista, joilla on tarjolla mitä ihmeellisimpiä esineitä. Markkinoiden katselu oli todella kivaa ja lapset nauttivat ajelusta eri vekottimilla.

Seisoessamme runsasvalikoimaisen herkkukojun edessä ja odottaessamme, että lapset saavat ostoksensa tehtyä, Jani tervehti erästä naista. Nainen tuli luoksemme ja tervehti myös Jania.

- Tässä on kollegani Jelena, hän on myös insinööri ja Tsekistä kotoisin, Jani esitteli.

- Hauska tutustua, vastasin ja kättelin siroa ruskeatukkaista naista.

- Samoin, sanoi nainen ja jatkoi, - itseasiassa Jani on kyllä esimieheni.

- Ahaa, sanoin ja lisäsin, - toivottavasti hän on siedettävä esimies.

- Voi kyllä, hän on erinomainen, koko tiimi on todella tyytyväinen.

- Oletteko te myös täällä lastenne kanssa, Jelena kysyi.

- Kyllä, lapsemme ovat juuri tuossa, Jani vastasi ja viittelöi lapsiamme kohti.

- Niin minäkin, Jelena sanoi ja näen että poikani viittilöi tuolla siihen malliin, että maksajaa tarvitaan, minun täytyy varmaan mennä.

Jani naurahti ja sanoi:

- Maksajien homma taitaa meitäkin nyt odottaa, hei sitten, nähdään maanantaina.

- Hei hei, Jelena sanoi ja ehdin juuri vastataa hänelle, ennen kuin hän riensi poikansa luo.

- Jelena vaikutti mukavalta, sanoin ja lisäsin, -se on hyvä jos työkaverit ovat kivoja, täällä Saksassa voisi kyllä olla aivan toisinkin.

- No niin todellakin, kuin siinä minun kamalassa harjoittelupaikassani silloin Frankfurtissa, Jani sanoi ja jatkoi, - en olisi varmaan tänne tullutkaan, jos tämä paikka olisi vaikuttanut samanlaiselta.

- Joo, se harjoittelupaikka oli kyllä aivan järkyttävä, vastasin ja muistelimme hetken Janin hirvittävän autoritääristä entistä työpaikkaa, jossa selkäänpuukotus oli saavuttanut mielettömät mittasuhteet. Tosin silloin hyvin nuorena kaiken sen pystyi ottamaan huumorilla, varsinkin kun kyseessä oli muutaman kuukauden harjoittelu. Jutustelun aikana kiiruhdimme lasten perässä taas uuteen laitteeseen.