Uuteen taloon

Tänään pääsimme muuttamaan uuteen taloomme. Mieheni Jani oli jo käydessään allekirjoittamassa työsopimuksen käynyt myös katsomassa taloa, jonka oli hankkinut työnantajan palkkaama relocation-ammattilainen. Talo on vanhahko, 60-luvun lopussa rakennettu rivitalo. Huoneita on riittävästi niin, että lapsille on omat huoneet ja vanhempien huoneen ja olohuoneen lisäksi talossa on myös työhuone. Talo on hiljakkoin remontoitu ja erityisen tärkeää minulle oli, että lämmitys ja keittiö ovat melkein uudet. Olen asunut ennenkin Saksassa ja valitettavasti tiedän kokemuksesta, että lämmityksen tai keittiön laitteiden hajoaminen aiheuttaa helposti lihavan riidan vuokranantajan kanssa ja tulee vuokralaiselle helposti kalliiksi, vaikkei hänen syytään olisikaan. Tämä vaikuttaa nykyisessä talossamme epätodennäköiseltä, ainakaan seuraavien kolmen vuoden aikana.

Talomme sijaitsee noin 6 kilometrin päässä keskustasta, Münchenin eteläpuolella. Naapuritalotkin ovat rivi- tai paritaloja, mutta reilun kilometrin päässä on jo vanha työväen kaupunginosa, Giesing. Siellä ovat myös lähimmät päivittäistavarakaupat. Münchenin asuntotilanne on hyvin vaikea ja tiesimme, ettemme pysty vuokraamaan riittävän isoa asuntoa aivan keskustasta, mutta nykyinen talomme on hyvä kompromissi, kulkuyhteyet ovat hyvät, alue ei ole huono ja peruspalvelut eivät ole kovin kaukana. Lasten tuleva koulu on puolen tunnin matkan päässä ja sinne pääsee helposti sekä bussilla että polkupyörällä. Miehen työpaikkaan on myös hyvä yhteys sekä julkisilla kulkuvälineillä että omalla autolla ajaen. Nämä saadaksemme meidän oli sitten myös tyydyttävä hieman vanhempaa taloon, jonka sisustus on myös hieman vaatimattomampi, mutta ei missään mielessä sietämätön, vaan riittävän hyvä meille.