Perheaika vähissä

Olin miettiessämme Müncheniin lähtöä toivonut, että täällä meillä olisi enemmän aikaa tehdä kaikkea hauskaa koko perheen kesken. Tänään katselin kalenteriani, ja huomasin, että elokuun Neuschwansteinin reissu oli itseasiassa viimeisin koko perheen yhteinen päivä. Toki tämänkin jälkeen Jani on käynyt lauantaisin lasten kanssa jalkapallo-otteluissa ja Erdingin suuressa vesipuistossa, mutta tänään huomasin, että meillä on myös ollut jopa viikkoja, jolloin lapset eivät ole nähneen Jania hereillä muuten kuin hetken aamulla ennen töihin ja kouluun lähtöä. Lisäksi hänellä on ollut melko paljon työmatkoja, joilla hän viipyy yleensä pari päivää kerrallaan. Luullakseni matka joulunviettoon Suomeen on seuraava koko perheen reissu, mies on jo ilmoittanut olevansa koko joulunalusajan hyvin kiireinen

Miettiessään tämän työn vastaanottamista Jani myös väläytteli ideaa, että hän olisi tullut yksin Müncheniin ja käynyt sitten säännöllisesti Suomessa. Onneksi en silloin suostunut, tällä työtahdilla Jani tuskin olisi ehtinyt Suomeen kovinkaan usein ja lapset kyllä nauttivat isänsä kanssa viettämästään ajasta ja tarvtsevatkin isäänsä. Olisi ollut heille kova isku, jos isä olisi häipynyt vuosiksi ulkomaille.

Toisaalta, vaikka perheaikaa on ollut vähän, perheenjäsenet vaikuttavat kyllä tyytyväisiltä täällä oloon. Janin työ näyttää sujuvan hyvin ja lapset viihtyvät koulussa. Molemmat ovat saaneet uusia kavereita ja voineet jatkaa harrastuksiaan. Erityisesti poikani on innoissaan, kun pääsi harrastamaan urheiluharrastustaan paremmassa joukkueessa kuin Suomessa. Toivon vain, että lapsilla menee jatkossakin yhtä hyvin kuin tähän asti.

Perheellä menee siis hyvin, ja niin kai minullakin. Kun oikein ajattelen omaa oloani täällä Münchenissä, niin totuus kyllä valitettavasti on, että olen niin tyytyväinen, koska olen löytänyt Ivkon. Ilman häntä olisin varmaankin melko yksinäinen ja pitkästynyt, puhumattakaan siitä kuinka paljon minä miettisin Janin jatkuvia menoja. Ivkon olemassaolo on auttanut minua olemaan murehtimatta monia asioita, joita varmaankin märehtisin päässäni koko ajan, jos häntä ei olisi.